torstai 5. helmikuuta 2009

Oikein tahtomisesta

On olemassa taitavaa ajattelua. Köyhimmillään taitava ajattelu on älykkyyttä. Mitä taitava ajattelu on?

Taitavasta ajattelusta, kuten monista muistakin mukavista asioista, puhutaan paljon. Jopa niin paljon, että lukion psykologian opetussuunnitelmassa aiheelle varattiin oikein erikseen kolosensa 4. kurssissa. Innovaatiosuomen eloonjäämiskamppailun kannalta uudistuminen on tärkeää. Emme kuulemma pärjää, ellemme ole ensimmäisenä keksimässä asioita. Yleensä nämä asiat liittyvät siihen, miten signaali liikkuu aasta beehen. Kyse on siis insinööritaidosta. Insinööriltä opimme, että pelkkä taitava ajattelu ei riitä. Tarvitaan taitoa toteuttaa taitavalla ajattelulla konstruoitu asiaintila. Usein tahtotilan ja asiaintilan välillä on niin suuri jännite, että tahtotila vaikuttaa käytännössä mahdottomalle toteuttaa. Tahtoa on, ei keinoja.

Jollakin omituisella tavalla ongelmia ei niinkään aiheuta tahtomisen määrä vaan laatu. Suuntaamme toimeliaisuutemme jonkinlaisen karkeistetun priorisointiprosessin muovaamana mielihalujamme kohti. Taitava ajattelu on tässä erinomaisen tärkeässä roolissa. Taitava ajattelu edistää myös tahtotilan proseduralisoitumista taitavaksi, tulokselliseksi toiminnaksi.

Onko kukaan koskaan kertonut minulle, mitä minun pitäisi tahtoa? Tähän vastataan nopeasti, että eikö sinun pitäisi itse tahtoa mitä tahdot. Tämä on suorastaan se default setting, johon kulttuurissamme ihmisiä ohjataan. Tahdo itse. Ole elämäsi ja onnesi seppä. Tutki, löydä, kokeile. Älä vain anna kenenkään kertoa sinulle mitä sinun pitäisi tehdä ja tahtoa. Mutta toivottavasti se, mitä tahdot liittyy kansantalouden kohenemiseen, kuluttamiseen, energiansäästöön, hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen, työvuosien lisääntymiseen...

Olemme salaa yhteisöllisempiä kuin haluamme myöntää.
Inquietum est cor nostrum, donec requiescat in te?